Koti Maatalous

Maatalous

Digitalisaatio on muuttanut yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin rakennetta merkittävästi tämän vuosituhannen aikana. Tietoliikenneverkkojen kehitys on kulkenut modeemeista ja puhelinlangoista alle kahdessa vuosikymmenessä valokuituyhteyksiin ja langattomiin 5G-verkkoihin. Vuosituhannen vaihteessa internetyhteyksien tiedonsiirtonopeus mitattiin kilobitteinä, ja nyt läpimurtoaan tekevän 5G-verkon nopeus yltää kymmeniin gigabitteihin saakka. Tämä tulee tarjoamaan meille sellaisia mahdollisuuksia, joita emme vielä osaa edes kuvitella. Robotiikka, tekoäly ja esineiden internet...
Suomessa toimitaan aallon harjalla digitaalisten ratkaisujen tuottamisessa ja hyödyntämisessä maataloudessa. Yli 30 vuotta toimineen Mtechin varatoimitusjohtaja Jarkko Ilomäen mukaan tärkeässä roolissa ovat suomalaiset yrittäjät, jotka ovat ottaneet innokkaasti vastaan arkeaan helpottavia palveluita. Mtech tarjoaa muun muassa mobiilisti toimivia, helppokäyttöisiä ohjelmia maanviljelyyn sekä nautatilan hallintaan. Työntekijä voi kirjata ylös havaintojaan työn ohella ja hyödyntää toimissaan ohjelman antamaa tietoa. ”Antureilla saadaan tietoa...
Ammatillisen koulutuksen säästöistä huolimatta opiskelijoilla on viikossa noin 30 tuntia lähiopetusta henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Koulun lisäksi opiskelijoilla riittää voimia myös alan töihin vapaa-ajalla. Muhoslainen Oskari Väätäjä opiskelee maatalousteknologiaa ja on työskennellyt koulun ohella naapurinsa maatilalla. ”Nautin työnteosta ja se on helppo yhdistää koulunkäyntiin! Parasta alassani on monipuolinen työnkuva.” Kiimingistä Muhoksen opiskelija-asuntolaan muuttanut Sakari Mantila opiskelee metsäkoneenkuljettajaksi. Mantila kaipasi vapaa-ajalle lisää tekemistä ja...
Yhteistyö käyttäjien kanssa on ELHO:lle tärkeää Pännäisissä sijaitseva ELHO pyrkii kehittämään koneita, jotka auttavat maanviljelijää parantamaan itse tuottamansa rehun laatua. ELHO:n koneita viedään kaikkiin maanosiin, missä maataloutta harjoitetaan. Perheyrityksen menestyksen turvaamiseksi suuri osa tuloksesta pyritään käyttämään yrityksen ja sen tuotteiden kehitykseen. Ideat tuoteparannuksiin ja uusiin tuotteisiin tulevat usein käyttäjiltä ja myyntikanavista. Useissa patenttihakemuksissa on myös maanviljelijän tai konemyyjän nimi keksijöiden joukossa. ...
Peltojen kipsikäsittely on todettu tehokkaaksi ja nopeasti vaikuttavaksi vesiensuojelukeinoksi. Laajasta pilottihankkeesta saadut kokemukset ovat vahvistaneet, että levitys on sovitettavissa muiden peltotöiden lomaan ja kipsin laajamittainen käyttöönotto on logistisesti toteutettavissa. Pilottihankkeessa kipsiä levitettiin Liedossa ja Paimiossa yhteensä 1550 peltohehtaarille syksyllä 2016. Peltolevitystä hankkeessa kokeilleet 55 viljelijää ovat suhtautuneet kipsiin myönteisesti. Kyselyn mukaan valtaosa olisi valmis käyttämään kipsiä uudelleen tai suosittelemaan sitä muille. Huolet...
Kaiken elinkeinoelämän kasvun ja kehityksen edellytyksenä on oltava sen toteutuminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan – eivätkä maatalouselinkeinot tee tässä poikkeusta. Kun tarkastellaan kestävää kehitystä kokonaisuutena, maataloustoimijoiden harteille vastuuta kertyy monesta näkökulmasta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa todetaan maatalouden linkittyvän kestävän kehityksen kaikkiin tavoitteisiin. Tavoitteissa korostuvat resurssien kestävän käytön lisäksi kestävän kehityksen toteutuminen sekä talous- että inhimillisyysnäkökulmista. Samaan aikaan kuitenkin maataloustuottajien taloudellinen ahdinko...
Kuluva katovuosi voi tarkoittaa monelle maatalousyrittäjälle lapun luukulle laittamista, mutta toisaalta tilanne voi pidemmällä aikavälillä tervehdyttää alaa. Haasteet pakottavat toiminnan kehittämiseen ja kumppanuuksien muodostamiseen niin toimialan sisällä kuin pellolta pöytään -arvoketjussa. "ONKO KOTIMAINEN RUOKA JO LIIAN HALPAA, JOS MEILLÄ ON VARAA HEITTÄÄ SITÄ ROSKIIN?" Leipomoala on suoraan riippuvainen kotimaisesta viljaraaka-aineesta, joka on ominaisuuksiltaan maailman parasta. Jos tämän raaka-aineen saatavuus heikkenee, vaikuttaa...
Tärkeintä on puhe ruoasta. Ruokapuhe. Mistä se tulee, kuka sen tekee ja millä tavoin”, toteaa Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeen (KEKO) projektipäällikkö Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksiköstä. Kolmivuotisen hankkeen aikana on korostunut myös kohtaamisen merkitys. Tuloksellista kehittämistä – lahnapullat Case Muurame Muuramen kunnan talousarvioesitystekstiin on juuri lisätty lähi- ja luomuruoan käyttö mahdollisuuksien mukaan. ”Vielä puolitoista vuotta sitten kuntamme julkisissa ruokapalveluissa ei ollut tarjolla...
Lähiruoan ajatus koko hengästyttävällä vauhdilla kehittyvässä yhteiskunnassamme on suorastaan hellyyttävä. Se toki toteutuu hetkittäin pikkupaikkakuntien maatilatoreilla kesämökkiläisten eväsfiilistelyillä, mutta arjen todellisuus on kiireistä raaka-aineiden haalintaa automarkettien käytävillä. Kuluttaja pitää ajatuksesta, mutta ei tarpeeksi jotta siihen nähtäisiin  juurikaan vaivaa. Vastaukseksi on kehitelty erilaisia ruokaboksi-ideoita, missä tilataan markettiostoskasseihin verrattuna ylihintainen paketti resepteineen suoraan kotiin. Totuus on harmillisen usein se, että lähellä...
"Vain olemassa olevaa ja omissa käsissä olevaa ruokajärjestelmää voidaan itse kehittää." Kotimaiseen ruokatuotantoon liittyy paljon positiivisia asioita kuten työllistävä vaikutus, ruokaturvallisuus,  monipuolinen, maittava ja terveellinen  ruokatarjonta sekä alan vahva osaaminen. Näiden myönteisten vaikutusten ja elinvoimaisen ruokakulttuurin varmistamiseksi, tulee ruokaketjun juurten kasvaa omasta  maasta, perustua siellä harjoitettavaan  maatalouteen. ”Meillä on runsaat vesivarat ja puhdas maaperä, joilla tuottaa ruokaa. Suomi on vauras maa,...